Professori Laura Kolbe luennoi helmikuussa 2016 aiheesta “Vallan linnakkeet Helsingissä”. Hän on Helsingin Yliopiston Euroopan historian professori ja myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Luennossaan hän valotti kaupungin historian kerrostumia ja aloitti muistuttamalla että Helsinki ei koskaan oikeastaan ole halunnut olla osa Uusimaata vaan valtiollisuutta. Helsinki on rakennettu keisareiden Helsingiksi- mutta oli jo Ruotsin vallan aikana merkittävä sotilas-ja kauppapaikka. Tämä asema vahvistui kun Viaporia ( Suomenlinnaa) alettiin rakentaa v 1748. Helsingissä itse asiassa ei ole koskaan ollut kaupungintaloa sanan pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa merkityksessä. Kaupungintalo Helsingissä on entinen hotelli, hotelli Seurahuone joka otetiin virkavallan käyttöön. Kuvassa taiteilija Kimmo Kaivannon teos” Ketju” Kaupungintalon aulassa vuodelta 1971
Kimmo Kaivanto: Ketju 1971. Photo: H-L Halsas
Helsinki on aina ollut vahva porvariskaupunki ja vahva työläiskaupunki. Ruotsinkielisyys on perihelsinkiläisyyttä, Laura Kolbe vahvisti olevansa topeliaaninen: Ett folk, två språk. Myös keisarien Aleksanteri I:n ja Aleksanteri II:n kultti vaikuttaa vahvasti vieläkin. Aleksanteri I:n visio, jonka Ehrenström ja Engel hienosti toteuttivat, oli tehdä Helsingistä kansanvallan laboratorio ja tuoda klassisismin kautta nuorelle kaupungille jatkumoa antiikin ajoilta.
Professori Klinge luennoi myös Senaatintorista 8.2.2016 Kansallismuseossa pitämällään luennolla ja sanoi että Senaatintori ja sen ympäristön rakennukset (Senaatti, Yliopisto ja Nikolainkirkko) olivat jo valmistuessaan aivan liian “grandiooseja” Helsinkiin. Senaatintorista tehtiin iso niin että keisarin sotilaat mahtuivat sille paraateihin ja marssiharjoituksiin. Myös kirkko ja yliopisto olisivat hyvin mahtuneet pienempiin rakennuksiin. Mutta tarkoitusperä olikin ihan muu kuin nyky-Suomessa vallitseva käytännöllisyys ja rationaalisuus,
Senaatti, nykyään Valtioneuvosto on vieläkin vallan linnake, kuten myös yliopisto. Yliopisto on mahdollistanut suomalaisen “luokkaretken” ja ylioppilasjärjestöt ovat myös vallan linnakkeita. Kaikki suuret uudet aatteet Suomessa liittyvät ylioppilaisiin, AKS, taistolaisuus, vihreä liike Kuvaavaa ylioppilasjärjestöjen asemalle Helsingissä ovat sekä Vanha (valm.1870) että Uusi ylioppilastalo (valm. 1910)
Professori Kolbe muistutti että Nikolainkirkko on alusta asti ollut luterilainen pääkirkkomme; Helsinkiä ei venäläistetty.
Virkamieskunta autonomian ajan Suomessa koostui Suomessa koulutetuista suomalaisista- Venäjää edusti kenraalikuvernööri.
Aleksanteri II:n patsas Senaatintorilla muistuttaa Suomen autonomian ajasta. Patsaan rahoittivat säädyt ja sen paljastustilaisuus vuonna 1894 oli koko Suomen tilaisuus, paikalla oli kaksi-kolme henkilöä jokaisesta Suomen kunnasta. Aleksanteri II on nähnyt (ja näkee) sekä surun, ilon että mielenosoituksen ilmauksia, viimeisimpänä maanviljelijöiden traktorimarssin keväällä 2016
Tuomiokirkko. Photo: A-L Halsas-Lehto
Traktorit matkalla Senaatintorille 11.3.2016
Photo: H-L Halsas