Kevään 2016 Urban & Nature-kurssi sai komean lähdön kun historian professori Matti Klinge luennoi meille Kansallismuseossa. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja, viimeisin on hänen muistelmiensa kolmas osa. Matti Klinge on ehdoton auktoriteetti omalla alallaan, usein kiisteltykin mutta hänen valtava tietomääränsä on kiistämätön. Professori Klinge ei ole ihan vakuuttunut Suomi 100v-projektista koska käsite Suomi on hyvin paljon vanhempi. (ks. J-L Runeberg-kirjoitukseni blogissa). Klinge selvitti vuoden 1917 tapahtumia ja muistutti että silloinen Suomi oli ainoastaan Aleksanteri I:n ja Napoleonin neuvottelujen tulos ja sitä ennen täysin integroitu osa Ruotsia. Venäjä tarvitsi Suomenlahden molempia puolia ja vieläkin Pietarin puolustaminen on kaikkein tärkein asia Venäjän Itämeren politiikassa. Klingen mukaan vuodet 1917 ja 1918 olivat hyvin monimutkaista aikaa kaiken kaikkiaan ja vieläkin vaikeasti tulkittavissa. Suomen itsenäistymisen ytimessä on:
1) Venäjän toisessa bolsevikkivallankumous
2) Saksa joka innosti ja innoitti suomalaisia itsenäistymään ja
3) koko prosessi alkoi Suomen ulkopuolelta
Klinge myös muistutti kuulijoitaan siitä että vasta talvi-ja jatkosodassa Suomi pystyi vaikuttamaan kohtaloonsa, sitä ennen oltiin suurpolitiikan pelinappuloita. Neuvostoajoista kysyville hän kehotti vastaamaan että Suomi ei tullut kenenkään miehittämäksi, ei Saksan, ei Neuvostoliiton eikä Yhdysvaltojen.
Lisätietoja Matti Klingestä
Kuvaksi sopii maalaus Kansallismuseon katosta, Se on Gallen-Kallelan kopio omasta teoksestaan jonka hän maalasi vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattoon. Freskoja on neljä, tässä ” Ilmarinen kyntää kyisen pellon”
Photo: H-L Halsas